tiistai 5. heinäkuuta 2016

Oikeesti sä rakastat mua


Oon pitänyt erilaisia blogeja arviolta viitisen vuotta ja just niin kauan on aktiivisuus ollu mun suurin kompastuskivi. Luulis ettei se oikeesti voi olla niin vaikeeta tehä sitä postausta vaikka kerran viikossa, päättää et joka torstai kello kuus mä sen julkasen, sato tai paisto tai mitä ikinä. Mun kohdalla se todennäkösesti oiskii ainoo toimiva keino, sopis järjestelmälliseen mut hajamielisyyteen taipuvaan luonteeseen.
 Jotenkii se silti tuntuu ihan liian koneelliselta, haluun kirjottaa vaan jos mulla on jotain kirjotettavaa ja kuvata kun nään jotain kuvaamisen arvosta. Välillä ne kuvat ehkä jää pölyttymään kansioihin ja tekstinpätkät pyörii vuosia laatikonpohjalla mut onks se niin vakavaa?

4 kommenttia :

  1. Täällä toinen vähän samanlaisissa ajatuksissa pyörivä. Motivaatio toki ei ole ongelma, mutta ajan vähyys syö innostusta alkaa hätäpäissään raapustamaan postausta kasaan :-( Itsekin ajattelen asian juuri sanomallasi tavalla, eli kirjoitan mieluummin silloin kun oikeasti sitä tekstiä tuntuu suorastaan ryöppyvän ulos sormien välityksellä, ja lisäilen kuvia sitä mukaa kun oikeasti saa napattuja niitä kivoja tapauksia. Tälle linjalle jään edelleenkin, ja hyvä että sinäkin olet sen löytänyt. Miljoonasti parempaa luettavaa on todellisella inspiraatiolla höystetty postaus kuin väkisin väännetty tapaus :) Ei se määrä vaan laatu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla että kohtalotovereita löytyy. Toi sun mainitsema ajanpuute kuuluu kyllä ehdottomasti ongelmakohtien listaan, on se kumma ettei näin lomallakaan sitä aikaa tunnu millään löytyvän...

      Poista
  2. Bloggaamisesta ei kannata tehdä pakkopullaa, mä ainakin oon lyönyt sellaiset kriteeriteetit ittelleni että kirjoitan ja postailen aina silloinkun siltä tuntuu. :) Ihania kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo niimpä, toi on kyl hyvä periaate. :) Kiitos! <3

      Poista