maanantai 20. heinäkuuta 2015

Kissa + kirjoja = kirjastokissa?



Nää ekat kuvat kertovatkin lähes kaiken mun kuluneesta viikosta.
 Aina yhtä ihana ja rakas kummien kisuli tuli meille pariksi päiväksi hoitoon ja oli pääasiassa mun vastuulla.
 Kirjastossa käväisin alkuviikosta - vähään aikaan en oo siellä ollutkaan - ja kesälukemista tarttui vino pino mukaan. Hömppää pääasiassa ja kaikin puolin kevyttä lukemista, klassikoiden pariin palaan taas syksyllä.





Pientä analyysiä kirjapinosta voisin laitella, ei hätää, mitään syvällistä pohdintaa ei oo luvassa, availen vaan näiden teosten merkityksiä & merkityksettömyyksiä mulle itselleni.
Frances Hodgson Burnett, Salainen Puutarha - Yksi ikuisista suosikeistani, luettu useaan otteeseen, en valitettavasti itse omista. 234 sivua rakkautta, suosittelen.


Marja-Leena Tiainen, Jaakobin enkelit - En oo vielä tätä ehtinyt lukea, mutta muista Tiaisen kirjoista oon pitänyt kovasti, hyvää lomalukemista.

Asta Ikonen, Deittaillaan.fi - Nuorille suunnattu chick-lit tyylinen kirja, nopea ja helppolukuinen, romanttista aivot narikkaan -lukemista parhaillaan, yleensä en tämän tyylisistä kirjoista piittaa, tää osui ja upposi.

Merri Vik, Lotta -kirjat - Oon lukenut näitä viimeksi joskus ala-asteikäisenä, nyt palasin huvikseni niiden pariin ja jäin koukkuun. Takuuvarma piristysruiske sadepäivään.

Vepe Hänninen, Minä, vakuutusetsivä - ??? Lainasin hetken mielijohteesta, ei mitään aavistusta kirjailijasta tai kirjasta itsestään, saa nähdä.

Anna-Leena Härkönen, Avoimien ovien päivä - Tajusin yhtenä päivänä miten hullua on etten oo tullut lukeneeksi yhtään Anna-Leena Härkösen kirjaa, vaikka hän kuuluu Suomen arvostetuimpien kirjailijoiden joukkoon. Ois liioiteltua sanoa että tää olikin sitten eka ja vika kerta mun kohdalla, mutta en mä varmaan ihan hetkeen tule Härkösen kirjoihin tarttumaan. En tiiä alotinko väärällä kirjalla, mua varten tää ei kumminkaan ollut. Jos jotain opin, niin sen ettei kaikesta arvostetusta tarvitse pitää eikä keisarin uudet vaatteet -kuvioon ole pakko sortua, joku tykkää, joku ei. Oon lukenut monia kirjoja paljon rankemmista aiheista, mutta mikään ei oo herättänyt vastaavanlaista ahdistusta ja ärsyyntymistä. No thanks, niin paljon hyviä arvosteluja kuin oon tästäkin lukenut.

Enni Mustonen, Emännöitsijä - Kyseessä siis historiallisen Syrjästäkatsojan tarinoita -sarjan viimeinen osa. Yhtä upea kuin muutkin osat, Mustosen takuuvarmaa laatua. Tykkäsin itse aivan yhtä paljon kuin edellisistä osista enkä ole mistään lukenut huonoa palautetta.


-------------

Tällä kertaa kirjapainotteisempi postaus, siinä mielessä vähän huono juttu etten normaalisti juurikaan tälläisiä teoksia lue, ehkä sitten seuraavissa postauksissa enemmän niitä mulle rakkaimpia  kirjoja & ihan oikeita arvosteluja.

6 kommenttia :

  1. Joo, Härkösen kirjat jäi multakin lukematta, kun yläasteella pakotettiin pänttäämään tämän naikkosen kirjoittama Häräntappoase. Aivan noin kaameaa kokemusta en ollut kokenut kirjojen saralla, kuin tuon kohdalla. Suosittelen, jos tahdot järkyttyä. Taino, toiset tykää, toiset ei :'D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et kuule uskokaan miten helpottavaa kuulla että muillakin kun mulla & äidillä on huonoja kokemuksia Härkösestä, luulin jo että tää on sukuvika. Taidan jättää lisäjärkyttymiset väliin, sain jo semmosia kauhunväristyksiä Häräntappoaseen juonitiivistelmän lukemisesta... :D

      Poista
  2. Salainen puutarha on yksi minunkin pitkäaikaisista suosikeistani, se on aina yhtä ihana! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huippua jos säkin pidät! c: Se on kyllä taivaallinen kirja, tekisi mieli lukea heti uudelleen.♥

      Poista
  3. Harkosen "Harantappoase" jai multa kesken, ei vain jotenkin iskenyt. Tosin siita on jo niin monta vuotta aikaa, etten edes muista enaa miksi. Ehka pitaisi kokeilla lukea sita uudestaan... Tai kokeilla jotain muuta Harkosen teosta. Oon tosin huomannut samaa useiden suosittujen kirjojen kanssa - jotkut uppoaa, jotkut ei. Luin just yhden kirjan milla oli hyvat arvostelut Amazonissa ja Goodreadsissa, mutta en tykannyt siita yhtaan! Luin sen silti loppuun, kun ajattelin, etta ehka se menisi parempaan pain.. mutta ei. Hmph. Pidattaydyn siis tutuissa ja turvallisissa genreissa, kun tiedan mista pidan. Ja koska lukemiselle ei ole kovin paljoa aikaa opiskelujen takia, niin haluan kayttaa aikani viisaasti :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo näinhän se on ja onneksi kaikesta ei tarvitse pitää. (: Aina se on tietysti kurjaa jos odottaa kirjalta paljon ja joutuukin pettymään. Kiireisimpinä aikoina mäkin käytän samaa taktiikkaa ja tietysti myös silloin kun haluan vaan piristyä tai rentoutua. c:

      Poista